9.8.2022 11:00
SKAL ry

Lausunto valtioneuvoston luonnoksesta huoltovarmuusselonteoksi

LAUSUNTO Luonnos valtioneuvoston huoltovarmuusselonteoksi

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25323/2021

Lausunnot lukuun 1. Johdanto

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston 
huoltovarmuusselonteoksi. Selonteko on selkeä ja kattava kokonaisuus ja on tärkeää, että 
yhteiskunnan huoltovarmuutta tarkastellaan nyt kokonaisuutena, ensimmäisen kerran valtiollisen 
huoltovarmuusselonteon muodossa. 

Suomen huoltovarmuus, häiriötilanteisiin varautuminen ja koko yhteiskunnan jatkuvuuden hallinta on 
pohjannut perinteisesti julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön, tästä on tärkeää pitää 
kiinni perustana myös jatkossa ja asia onkin nostettu heti selonteon alussa hyvin esille tuoden myös 
kolmas sektori julkisen ja yksityisen rinnalle hyvin tärkeänä toimijana monissa häiriö- ja kriisitilanteissa.

Lausunnot lukuun 2. Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää myös Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Riippuen 
häiriötilanteen, kriisin tai poikkeusolon luonteesta voi kansainvälinen yhteistyö olla ainoa avain kriisistä 
ulospääsyyn. Varautumisessa on samanaikaisesti kuitenkin lähdettävä omista kansallisista 
lähtökohdista ja tarpeista eikä kansainvälisillä toimilla tai sopimuksilla voida korvata omia toimia. 
Tämä ajatus on mielestämme hyvin mukana selonteossa.

Liikenne ja logistiikka on tänä päivänä vahvasti kansainvälisesti verkottunutta mm. toimitusketjujen 
osalta ja tämä on tärkeää huomioida varautumis- ja huoltovarmuustyössä. Koronapandemia osoitti 
konkreettisesti globaalin logistiikan haavoittuvuuden, mutta toisaalta myös kuinka nopeilla 
häiriönhallinnan toimilla saadaan yhteiskunnan toiminnalle välttämätön logistiikka sujumaan niin 
maalla kuin merilläkin. 

Lausunnot lukuun 3. Huoltovarmuuden toimintaympäristön kehitys ja sen vaikutukset

Skenaariotyö ja tulevaisuuden ennakointityö on tärkeä osa huoltovarmuutta, joilla pyritään 
tunnistamaan uusia mahdollisia riskejä. Tärkeää on myös huolehtia varautumisesta aiemmin 
tunnistettuihin riskeihin ja niiden toteutumiseen.

Selonteossa on tunnistettuja isoja megatrendejä ja muutoksia, kuten ilmastonmuutos globaalina 
asiana, väestön ikääntyminen, hybridivaikuttaminen ja digitalisaation mukanaan tuomat kyberuhat, 
jotka kaikki vaikuttavat myös varautumiseen. Näillä kaikilla on laajoja vaikutuksia, joiden syy-seuraussuhteita on vaikeampaa määritellä kuin ns. perinteisemmissä riskeissä. Kaikkiin liittyy moninaisia tekijöitä, myös liikenne- ja logistiikkasektorilta, siksi näemme hyvänä, että yhteiskunnan 
muutostekijöitä tarkastellaan lähtien riittävän laajalti.

Jatkuvuuden hallinta on keskeinen työkalu varautumisessa, niin yritysten kuin julkisten toimijoidenkin 
vastuulla olevien toimintojen osalta. Tämä lähtee myös kunkin organisaation omien riskien ja 
pullonkaulakohtien tunnistamisesta.

Lausunnot lukuun 4. Kansalaisvarautuminen

Ei lisättävää.

Lausunnot lukuun 5. Huoltovarmuuden toimintamalli

Huoltovarmuuden keskeisenä elementtinä oleva julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö on 
tärkeää säilyttää toimintamallin perustana myös jatkossa, kuten selonteossa on kuvattukin. 
Organisointimalli ja toimijakokonaisuus on tärkeää pitää myös selkeänä. 

Logistiikkasektorin ja maakuljetuspoolin toiminnan ja koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta 
kriittisen kuljetuselinkeinon osalta on tärkeää huomioida alan pienyritysvaltaisuus. Vaikka alalla on 
isojakin toimijoita, on monella isolla logistiikkatoimijallakin operatiivinen kuljetusten suorittaminen 
ulkoistettu pk-sektorin kuljetusyrityksille. Alihankinta- ja toimitusketjukokonaisuuksien tunnistaminen 
onkin tärkeää.

Lausunnot lukuun 5.1.5 Sektorikohtaisen varautumisen lähtökohtia

Kuljetus- ja logistiikka-alan varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät liikenne- ja 
kuljetuspalvelut myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Koska varautumisen perustana 
ovat markkinaehtoiset yritykset ja logistiikkapalvelut, on tärkeää huolehtia toimialan 
toimintaedellytyksistä mm. kaikessa lainsäädäntötyössä. Tämä tarkoittaa erityisesti toimialan 
kilpailukyvystä huolehtimista verrokkimaihin näihin normaalioloista lähtien. On myös tärkeää tunnistaa 
ja tunnustaa kuljetus- ja logistiikka-alan keskeinen rooli yhteiskunnan monien muiden toimintojen 
jatkuvuuden turvaamisessa. Koronapandemia ja Ukrainan sodan vaikutukset ovat osoittaneet 
konkreettisesti kuinka pitkälle meneviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia häiriöistä logistiikka- ja 
toimitusketjuissa voi aiheutua yhteiskunnalle, monelle yritystoiminnalle ja arkielämälle.

Kuljetus- ja logistiikkatoimiala ja sen yrityksiä koskeva päätöksenteko on myös pidettävä riittävissä 
määrin kotimaassa, jotta siihen voidaan nojata myös yhteiskunnan poikkeavissa oloissa. Suomella 
tulee olla mm. valmius tehdä energian ja sen saatavuuden kannalta poikkeusoloissa ratkaisuja, jotka 
varmistavat logistiikkasektorin toimintaedellytykset, sama koskee poikkeuksellisia energian 
hinnanmuutoksia. Huoltovarmuuden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että markkinoilla toimivat 
kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset säilyttävät kannattavuutensa ja siten toimintaedellytykset esim. 
rajuissa ja odottamattomissa energian hinnannousuissa.

Yhtenä esimerkkinä keväältä 2022 on Ukrainan sodan ja Venäjän vastaisten pakotteiden alkuvaiheessa 
uhannut AdBlue-lisäainepula, joka iski hyvin nopeasti ja ehti jopa hetkellisesti pysäyttää joitakin 
kuljetuksia. Kuljetuskaluston toiminnalle välttämättömän lisäaineen saatavuusongelmat uhkasivat 
merkittävää osaa yhteiskunnan kuljetuksia, ja tilanteella olisi ollut hyvin suuret vaikutukset 
yhteiskunnan toiminnalle, mikäli tilannetta ei olisi saatu hyvin nopeasti hallintaan.

Kotimaisen kuljetusalan elinvoimaisuus liittyy myös seuraavan luvun sotilaalliseen huoltovarmuuteen, 
sillä puolustuskyky syntyy osaltaan muualta yhteiskunnasta saatavista resursseista mm. 
kuljetuskaluston suhteen.

Lausunnot lukuun 6. Sotilaallinen huoltovarmuus

Ei kommentoitavaa.

Lausunnot lukuun 7. Huoltovarmuuden kehittämislinjauksia

7.1 Huoltovarmuuden taloudelliset resurssit

-

7.2. Huoltovarmuuslainsäädännön ajantasaistaminen

-

7.3. Sektorikohtainen varautumisen ja yhteistyön kehittäminen sekä osaamisen varmistaminen

Huoltovarmuusorganisaation osana toimiva Logistiikkasektori on oleellinen toimialan varautumista 
koordinoiva taho. Koska kuljetus- ja logistiikka-ala on hyvin keskeinen toimiala välillisesti monen 
yhteiskunnan toiminnon ja muun elinkeinoalan toiminnalle, on sen rooli tunnistettava riittävän 
kattavasti. 

Selonteossa on myös tunnistettu tarve kiinnittää huomiota nykyistä enemmän pk-yritysten 
tietoisuuden ja osaamisen kehittämiseen. Logistiikkatoimialalla Logistiikka 2030 -kehitysohjelma on 
yksi tärkeä toimenpide. Koska yhteiskunnan kriittistenkin kuljetusten toiminta on markkinaehtoisten, 
pitkälti pk-sektorin yritysten vastuulla on näiden yritysten osaaminen, kannattavat toimintaedellytykset 
ja varautumiseen liittyvä resurssointi turvattava.

7.4. Verkostomallin kehittäminen sekä jatkuvan yhteiskunnallisen vuoropuhelun tarve

Ei lisättävää.

Lausunnot liitteeseen 1

-

Muut selontekoa koskevat yleiset kommentit

Huoltovarmuusselonteon laadinta ja aiempaa suuremman huomion kiinnittäminen huoltovarmuuteen
sekä yhteiskunnalle kriittisiin toimintoihin on nyt erityisen ajankohtaista, kun elämme hyvinkin 
poikkeuksellisia aikoja ja mm. tulevan talven osalta on ennakoitu haasteita energian riittävyydessä.
Kuljetus- ja logistiikkasektorin kriittinen rooli monen muun toimialan ja yhteiskunnan toiminnan 
jatkuvuuden turvaamisessa on tärkeää tiedostaa ja huomioida alkaen mm. elintarvikkeiden 
toimitusketjuista ja sairaanhoitoon liittyvistä hyvin moninaisista kuljetustarpeista.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Anssi Kujala             Janne Kojo
toimitusjohtaja         yhteiskuntasuhteiden päällikkö

 

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: